Opettaja ohjaajana
Ohjausta antavan tärkein ominaisuus näyttää olevan se, että hän on mukana ohjaajana oman kiinnostuksen ja halunsa innoittamana.
Opettajalla on vapaus ohjata omalla tavallaan. Vapaus mahdollistaa erilaisten ohjaustapojen käytön ja kokeilun. Monilla laitoksilla opettajilla on oikeus korvata osa ohjaukseen käytetyistä tunneista opetusvelvollisuudesta. Joidenkin opettajien mielestä korvaaminen ei ole edes tarpeellista, koska vastuun jakamisella ohjaus on enemmin keventänyt työtaakkaa kuin lisännyt sitä.
Ohjauksen näkyvimpiä vaikutuksia on ollut opiskelijoiden aktivoituminen ja opiskelijoiden ja opettajien välisen muurin madaltuminen. Ohjauksen myötä osa opettajista on kokenut pystyvänsä hahmottamaan opiskelijoiden ongelmia paremmin. Parhaimmillaan opettaja on ohjauskokemusten kautta oivaltanut opettamisen merkityksen. Osa opettajista on havainnut opiskelijoiden oppimistulosten paranevan ja oppimisen helpottuvan.
Opiskelijoiden keskeyttämiset ovat myös vähentyneet etenkin sellaisilla aloilla, missä ne ovat olleet suhteellisen korkeita aikaisemmin. Tieto omasta alasta auttaa motivoitumaan ja integroitumaan opiskeluun paremmin.
Ohjaustoiminnan ansiosta myös vuorovaikutus ja laitosten ilmapiiri on epävirallistunut ja parantunut. Vastaanottoaikoja ei ole tarvinnut enää orjallisesti noudattaa vaan juttelemaan on voinut mennä muulloinkin. Ohjaus on myös helpottanut uusien ja erilaisten opetusmenetelmien ja vaihtoehtojen käyttöönottoa sekä lisännyt opiskelun joustavaa ja opiskelijakohtaista suunnittelua.
Edelleen osa opettajista pitää ohjausta opiskelijoiden holhoamisena. Ongelmana näyttää olevan yleinen epätietoisuus siitä, mitä ohjaus oikeastaan on ja miten se auttaisi oman alan opiskelijoita heidän opiskeluprosessissaan. Opiskelijoiden kanssa yhdessä toimiminen saattaa olla osalle opettajista edelleen vierasta.
Opintojen suunnittelun tukeminen
Opintojen suunnittelua voi tukea monin tavoin. Opiskelijoiden pohdintaa voi tukea antamalla apukysymyksiä, esimerkiksi:
1. Lähtötilanteen kartoitus
- Millainen opiskelu- ja oppimishistoria minulla on?
- Millainen työhistoria minulla on?
- Millainen oppija olen?
- Työtilanne, perhetilanne, harrastukset?
2. Tavoitteiden asettaminen ja opintojen suunnittelu
- Mitä osaat tällä hetkellä?
- Mitkä ovat työelämätavoitteesi?
- Millaista osaamista ja opintoja tavoitteesi edellyttää?
- Mitä opintoja olet jo opiskellut?
- Millaista osaamista olet hankkinut työtehtävien kautta?
- Ovatko vaatimukset tai työtilanne sinua kiinnostavassa työtehtävässä muuttumassa?
- Mitä ensisijaisesti haluat opinnoiltasi?
- Kuinka opinnot tukevat taiteellista toimintaasi/näkemystäsi? Missä haluaisit kehittyä lisää? Haluatko oppia laajasti ja monipuolisesti erilaisia taitoja vai kehittää omakohtaisen näkemyksen syntymistä vai syventyä tiettyyn aiheeseen tai materiaaliin?
- Mitkä menetelmät sopivat sinulle parhaiten?
- Miten jaksotat opintosi eri vuosille?
- Mitä aiemmista opinnoistasi saat korvattua tai sijoitettua tutkinto-opinnoiksi?
- Mitä valinnaisia - ja sivuaineita valitset? Miten jaksotat niitä eri vuosille?
- Milloin suoritat harjoittelun ja millaisen harjoittelupaikan valitset, jotta se antaisi sinulle mahdollisimman paljon valmiuksia ja osaamista?
- Miten hyödynnät JOO- opintoja ja /tai opiskelijavaihdon mahdollisuuksia?
- Miten työ, perhe, vapaa-aika ja harrastukset vaikuttavat opiskeluusi ja miten otat ne huomioon opintojesi suunnittelussa ja aikataulussa?
3. Arviointi
- Mitä epävarmuuksia/riskejä sisältyy suunnitelmani toteuttamiseen?
- Miten arvioit oman oppimisesi ja opiskelusi edistymistä?
- Miten voit saada apua muilta opiskelijoilta ja opettajilta HOPS: in arvioinnissa?
Joidenkin kokemusten mukaan varttuneemmat opiskelijat kaipaavat ohjausta erityisesti oman ammatti-identiteettinsä arviointiin ja siihen miten parantaa sitä opintojen avulla. Nuoremmat opiskelijat taas haluavat ohjausta opintojen suunnitteluun yleensä, sivuainevalintoihin sekä opintojen aikataulutukseen.
- Opinto-ohjaus Medialaboratoriossa
Antti Ikonen (pdf)

