• 
• 
• 
• 
• 
• 

HOPSin muoto

Rajattu HOPS – konkreettinen suunnitelma

• opiskelun alussa laadittava dokumentti
• keskittyy yksilön opintoihin ja niiden suunnitteluun
• kartoitetaan korvaavuudet
• suunnitellaan opintojen eteneminen, valinnat ja ajankäyttö
• tarkennetaan ulkoisten muutosten vuoksi
• suunnitelma kattaa koulutuksen opintojaksot
• opintojen etenemistä arvioidaan opintosuoritusten toteutumisen kautta

Avoin HOPS – ajattelutapa oppimiseen ja kehittymiseen

• ajattelutapa oman oppimisen aktiiviseen havainnointiin
• aiempien opintojen kriittinen tarkastelu
• opiskelusuunnitelman lisäksi oman alan/ammatillisen kasvun tavoitteet, ideakokoelma alan/ammatin asiakokonaisuuksista
• eräänlainen salkku, portfolio, johon opiskelija dokumentoi opiskelunsa
• arvioidaan esim. 2 kertaa vuodessa sisältöä ja aktiivisuutta ohjaajan kanssa
• täydentyy ja laajenee yksilöllisen tavoitteenasettelun ja ammatti-identiteetin määrittelyn myötä

Henkilökohtainen ohjaustapaaminen

Henkilökohtaisissa ohjaustapaamisissa voidaan syventyä yksittäisen opiskelijan tilanteeseen sekä antaa yksilöityä neuvontaa ja tukea. Ohjaaja oman kokemuksensa ja tiedon avulla auttaa ja tukee ohjattavaa, niin että tämä saa valmiuksia ohjata omaa toimintaansa.

Ohjauksen tavoitteena on opiskelijan ammatillinen kasvu, taiteellisen ajattelun ja ilmaisun sekä asiantuntijuuden kehittyminen. Lisäksi ohjauksella tuetaan opiskelijan itseohjautuvuutta ja ongelmanratkaisutaitojen kasvua.

Ohjauksessa aina pelkkä tiedon välittäminen ei riitä vaan ohjaajan on ymmärrettävä opiskelijan vastaanottokykyä ja mahdollisuuksia omaksua ja käyttää hyväkseen saamaansa ohjausta.

Tärkeitä ja erityistä huomiota vaativia opiskelu- ja työuran käännekohtia ovat:

• pää- ja sivuaineiden valinnat
• pakollisten kieli- ja viestintäopintojen ajoitukset
• vaihto-opiskelu, sen ajankohta ja tavoitteet
• opinnäytetöiden toteuttaminen
• erilaiset muutokset elämäntilanteissa

Opintojen suunnitteluun liittyy myös taloudelliset asiat kuten opintotuen riittävyys, varsinkin opiskelijoilla, joilla on takana aiempia ammattitukintoja. Myös opiskelijoiden työssäkäynnille on rajoituksia, jotka voivat vaikutta opintojen toteuttamiseen.

Pienryhmän ohjaaminen

Opiskelijalle asianmukaisesti ohjattu ryhmä on tärkeä tuen lähde. Muilta opiskelijoilta oppii ja voi verrata omia valintoja, muiden tekemiin. Se luo mahdollisuuden vuorovaikutukselliseen oppimiseen, sosiaaliseen tukeen ja kontaktien luomiseen. Ryhmässä toimiminen kasvattaa sosiaalisia taitoja. Kun ryhmä siinä käytetyt työskentelytavat alkavat tuntua turvallisilta, oman oppimisen reflektointi muuttuu avoimemmaksi. Ryhmäohjaus on myös ajankäytön kannalta suotuisaa. Ryhmä vähentää ohjaajakeskeisyyttä ja tarjoaa ohjaajalle monipuolisen näkökulman opiskelijoiden yksilöllisyyteen.

Ryhmäohjauksen, kuten yleensäkin ohjauksen perustana, on oppimista tukeva ja hyväksyvä ilmapiiri. Turvallinen oppimisympäristö mahdollistaa sen, että opiskelijat uskaltavat osallistua, puhua, esittää kysymyksiä, antaa palautetta, tutkia omaa osaamistaan sekä kokeilla uusia tapoja työskennellä.

Lähteet

Levander, L., Kaivola, T., & Nevgi, A. 2002. Opiskelijan ohjaaminen. Teoksessa Lindblom-Ylänne, S.& Nevgi A.2002 (toim.) Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Vantaa: WSOY.

Opetushallituksen verkkohops sivusto
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/verkkohops/ (28.8.2006)

Eerola, S. & Vanhatalo, M. (toim.) 2005. Tampereen yliopiston HOPS-opas. Opetuksen kehittämisyksikkö.
http://www.uta.fi/hallintokeskus/ok/tutkintorakenneuudistus/hops/opas.pdf. (19.10.2006)