• 
• 
• 
• 
• 
• 

HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma, koskee opiskelun sisältöjä ja muotoja ja liittyy kiinteästi oppilaitoksen opetussuunnitelmaan. Sen avulla voidaan tehokkaasti suunnata opiskelua.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöstä, laajuudesta ja kestosta. Se laaditaan opintojen alussa opetussuunnitelman pohjalta. Tarkoituksena on, että suunnitelmaan voidaan palata esimerkiksi puolen vuoden välein, jolloin tehdään tarkennuksia, täsmennyksiä ja lisäyksiä. HOPS saa ja sen pitääkin olla joustava.

HOPS voidaan nähdä opiskelijoiden ja oppilaitoksen välisenä sopimuksena, joka motivoi, velvoittaa ja edistää opintoja.

Hopsien käyttöönoton tavoitteet:

• mahdollistaa yksilöllisiä opintopolkuja
• tukee sitoutumista tehokkaaseen opiskeluun
• jäsentää opintoja tehokkaammin
• määrittelee tutkintoon kuuluvia opintoja etukäteen
• tukee opintojen etenemistä opiskelu- ja elämäntilanteiden mukaan
• lyhentää tutkintojen suoritusaikoja
• tukee opiskelijan työelämä- ja tutkimusvalmiuksien kehittymistä
• turvaa opiskelun jatkuvuuden työssäkäynnin lisääntyessä
• tukee opintotuen käytön suunnittelua

Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien hyödyt:

• yksilölliset oppimistarpeet voidaan määrittää tarkemmin
• oppimiseen saadaan yksilöllistä joustavuutta
• opiskelija hallitsee paremmin opiskeluaan, kun hän voi suunnitella sitä jo alusta alkaen
• tuetaan opiskelijan sitoutumista
• edistetään syväoppimista, ymmärtäen asioita kokonaisvaltaisesti
• oppimista voidaan ohjata yksilöllisemmin

Tavoitteena on luoda opintojen suunnitteluun, ohjaukseen ja etenemisen seurantaan välineitä ja käytäntöjä, joiden toteuttamiseen sekä opiskelija että korkeakoulu sitoutuvat.

Opiskelijoita voidaan ohjata sekä pienryhmissä, että kahden kesken. Molemmissa tilanteissa on tärkeää dialogi ja luottamuksellisen vuorovaikutuksen syntyminen.

Keitä on mukana?

Opintojen ohjauksessa ja suunnittelussa on mukana monta eri tahoa, yliopisto- ja korkeakouluopettajia koskettavien näkökohtien lisäksi. Ohjausjärjestelmän voidaan nähdä koostuvan opiskelijoista, opettajakunnasta, opintoneuvojista - ja suunnittelijoista, työelämänedustajista ja erilaisista oppaista.

1. Opettajat

• Opettajatuutorointi, tuki- ja ohjauskeskustelut alaan ja opiskeluun liittyen
• Ohjaus osana opetusta: opettaja on opintoihin liittyvien asioiden ohjaaja, ei henkilökohtaisten asioiden ohjaaja
• Motivaation syntymisen ja ylläpidon tukena
• Ohjeistajina ja välineiden antajina HOPS- työskentelyssä
• Auttavat lukemaan ja ymmärtämään virallista opetussuunnitelmaa
• Dialogi opiskelijoiden kanssa

2. Opiskelijat

• Vertaistuutorointi
• Tukevat toisiaan opiskeluprosessissa ja oppisisältöjen oppimisessa
• Vanhemmat opiskelijat tutustuttavat opintojen alkuvaiheessa opiskelu- ja tiedeyhteisöön
• Kukin opiskelija vastaa oman HOPSin suunnittelusta ja etenemisestä

3. Työelämän edustajat

• Tuovat tietoa oman alan kehityksestä opiskelijoille
• Hoitavat työelämäohjaamisen, esim. harjoittelussa

4. Opintoneuvojat, opintosuunnittelijat

• Yleinen opintoneuvonta varsinkin opintojen alkuvaiheessa
• Kyselevät ja pyytävät opiskelijoita perustelemaan opintoja ja työelämää koskevia valintoja ja tavoitteita
• Tarkistavat HOPSeja tutkintorakenteen näkökulmasta esim. pääainevalinnan, opinnäytetyöanomuksen ja tutkinnon valmistumisen yhteydessä.
  

Lähteet

Levander, L., Kaivola, T., & Nevgi, A. 2002. Opiskelijan ohjaaminen. Teoksessa Lindblom-Ylänne, S.& Nevgi A.2002 (toim.) Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Vantaa: WSOY.

Ansela, M., Haapaniemi, T. & Jäntti J. (toim.)2006. Yliopisto opiskelijan hops, prosessien kehittämiskuvauksia. Oppimiskeskus Kuopion yliopisto

http://www.uku.fi/opk/w5w/HOPS-opas_2.pdf (28.8.2006)

Opetushallituksen verkkohops sivusto
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/verkkohops/ (28.8.2006)